Vibratot

Vibraton käyttö on olennainen osa huuliharpistin omaa soundia. Vibratolla voi pehmentää huuliharpun korkeiden sävelien soinnin terävyyttä, peittää lieviä epävireisyyksiä ja tuoda ilmaisua ja elävyyttä pitkiin säveliin. Vibratotekniikoita on monenlaisia, joista osa tehdään taivutustekniikoilla. Vibratossa sävelkorkeus huojuu.

Kurkkuvibrato (engl. throat vibrato)

Kurkkuvibrato tulee kurkunpäästä ja toimii parhaiten imuäänillä. Kurkkuvibratoa voi harjoitella muodostamalla kurkunpäällä peräkkäisiä pehmeitä H-äänteitä sisäänhengityksellä. Älä käytä vokaaleja. Onnistuessaan kurkunpää muodostaa hallitun sarjan ääntetä, joka tuottaa pehmeän vibratoefektin. Voit harjoitella kurkkuvibratoa myös katkomalla kurkunpäällä vokaaleja esim. a-a-a-a. Hengityksen tulisi lähteä palleasta. Kurkunpään sujuvan käytön hallinta vaatii aikaa, mutta on kaikessa ilmaisullisuudessaan palkitsevaa. Useimmat taitavat bluessoittajat käyttävät kurkkuvibratoa.

Käsivibrato (engl. hand vibrato)

Käsivibrato on eri asia kuin käsitremolo. Käsivibratossa huuliharppua heilutetaan ylös ja alas samaan aikaan kun se on kiinni huulissa. Käsivibraton sointi eroaa kurkkuvibratosta ja se saattaa lievästi tehtynä jäädä pelkäksi tremoloksi. Voit toteutta käsivibraton myös liikutamalla harppua kauemmas ja lähemmäs huulista, kuitenkin niin että se pysyy jotakuinkin huulissa kiinni. Tällä tehosteella on oma kiinnostava sointinsa.

Suuvibrato (engl. jaw vibrato)

Suuvibrato saadaan aikaan muotoilemalla suun sisätila eri vokaalien mukaisiin asentoihin. Voit kokeilla suuvibratoa liikuttamalla suutä pitkän sävelen aikana aivan kuin sanoisit ”joijjoijjoijjoi”. Kannattaa kokeilla samaa eri rei’istä sekä puhallus- että imusävelillä. Käytännössä suuvibratossa leuka liikkuu nopeassa tahdissa. Oikeastaan suuvibrato on tietynasteista nopeaa sävelten taivutusta. Suuvibraton tehokkuus riippuu siitä miten paljon säveliä taivutetaan.

Suuvibrato C-duuriharpulla