Soittoasemat

Diatonisella bluesharpulla voidaan soittaa useita erilaisia asteikoita ja sävellajeja. Periaatteessa bluesharpussa on 12 asemaa (engl. position), joista kukin alkaa joltain asteikon säveleltä. Osa asemista vaatii paljon taivutus- ja ylitaivutustekniikan käyttöä ja osa taas on soitettavissa helpommin. Viisi ensimmäistä asemaa ovat yleisesti suosituimpia ja helpoimpia hallita.

Asemien numerojärjestys juontuu ns. kvinttiympyrästä, jossa asemat vaihtuvat aina viiden sävelaskeleen välein. Asemista kuusi ensimmäistä on hahmotettavissa suhteellisen helposti ns. moodeiksi, sillä niiden luonne tulee ilmi ilman taivutuksia. Seitsemännestä moodista eteenpäin asteikkojen laatuun vaikuttaa suuresti soittajan valinnat taivutussävelissä.

Asemat C-duuri-vireisellä bluesharpulla:

  1. Asema: C-duuri
  2. Asema G-miksolyydinen
  3. Asema D-doorinen
  4. Asema A-luonnollinen molli
  5. Asema E-fryyginen
  6. Asema H-lokrinen
  7. Asema f# (Gb)
  8. Asema c# (Db)
  9. Asema g# (Ab)
  10. Asema d# (Eb)
  11. Aasema a# (Bb)
  12. Asema F

Käytännöllisyyden vuoksi asemia 7.-12. kutsutaan yleensä niiden aloitussävelten alennetuilla nimillä (engl. flat position). Tällöin asemien aloitussävelet ja nimet lasketaan kvinttiympyrässä alaspäin, esimerkiksi 11. asema Bb on alennettu asema (2nd flat position).

Kvinttiympyrä
Asemat C-bluesharpulla

Käytetyin asema bluesmusiikissa lienee 2. asema, jossa soitettavaan sävellajiin tarvitaan kvinttiä matalampi huuliharppu esimerkiksi jos blueskappale menee G-duurista (tai G-miksolyydisessä moodissa), soitettaisiin sitä perinteisesti C-harpulla. Hyvin yleinen asema on myös 3. asema, jolloin C-harpulla soittaessa soitettaisiin D-doorista, hyvin mollimaista asteikkoa. Monet mollikansansävelmät menevätkin tarkemmin tarkasteltuna juuri doorisessa asteikossa esim. ”Scarborough fair”.

Seuraavassa kaaviossa näkyy mitkä kvinttiasemien sävellajit soivat minkäkin sävellajin bluesharpulla.

Kvinttiasemakaavio
Kvinttiasemat

 

Lähteet:

Jantso Jokelin. 2013. Huuliharppukirja. Turku: Kustannusosakeyhtiö Sammakko.

Jouko Kyhälä. 2007. Huuliharpun taipuisat kasvot. Kirjallinen työ: Vaaksan matkalla – diatonisen huuliharpun uudet mahdollisuudet. (Tohtorityö)

Mainokset
%d bloggers like this: