Huuliharpun rakenne ja toiminta

HUULIHARPUN RAKENNE

Huuliharpun osat

Diatoninen 10-reikäinen ”bluesharppu” koostuu viidestä osasta, jotka kiinnittyvät toisiinsa ruuveilla tai nauloilla. Päällimmäisenä huuliharpussa ovat ylä- ja alakuoret. Kuoret suojaavat kieliä ja suuntaavat ääntä. Kuorten materiaali on yleensä joko terästä, nikkelipäällysteistä messinkiä tai muovia. Kuorten malli (paksuus, reiät) ja materiaali vaikuttavat huuliharpun sointiin merkittävästi.

Kuorten alta löytyvät kielilaatat, joihin kielet on kiinnitetty. Kielilaattojen materiaali on yleensä messinkiä tai terästä. Kielten kiinnitys kielilaattaan on toteutettu yleensä joko niiteillä, ruuveilla tai pistehitsauksella. Ilmavirta kulkeutuu kielelle kielen juuren suunnasta.

Kielilaatassa on jokaista kieltä kohti niiden kokoinen aukko, jonka sisällä kieli mahtuu värähtelemään ja synnyttämään siten ääniaaltoja. Aukon väljyys vaikuttaa kielen syttymisherkkyyteen. Mitä tiiviimpi aukko on, sitä herkemmin kieli syttyy soimaan. Liian väljällä aukolla kieli saattaa olla haastavaa saada soimaan. Kielilaatan paksuuskin vaikuttaa kielen sointiin ja soittotuntumaan. Paksumpi laatta tuo ääneen voimakkuutta mutta tekee taivutustekniikoista vaikeampia.

Kielilaata ovat kiinni kammassa. Kamman materiaalin osalta on kokeiltu monenlaisia ratkaisuja. Eri malleissa ne saattavat olla puisia, muovisia, alumiinisia, teräksisiä tai jopa posliinisia. Kamman materiaali vaikuttaa jonkin verran sointiin, mutta ennen kaikkea soittotuntumaan. Tosin kuuntelukokeissa ei ole pystytty todentamaan muovisen ja puisen kamman sointien eroja.

Diatonisen huuliharpun kammassa on reiät kymmenelle reiälle, jotka ovat jokainen numeroitu. Jokaisessa reiässä on sekä yksi puhalluskieli, että yksi imukieli. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella puhalluksella ilmavirta on kosketuksissa puhalluskielen lisäksi myös imukieleen, ja imulla taas toisinpäin. Tämä mahdollistaa diatonisilla huuliharpuilla niille ominaiset taivutustekniikat.

Kielien materiaali on yleensä joko messinkiä, fosforipronsia tai terästä. Messinkiset kielet ovat ehkä yleisin kielien materiaali. Fosforipronssia käyttää muun muassa huuliharppuvalmistaja Suzuki. Teräskieliä taas on käyttänyt muun muassa Ceydel-yhtiö muutamissa malleissaan.

Bluesharpun reiät numeroineen

Bluesharpun reiät on numeroitu 1-10

 

HUULIHARPUN TOIMINTA

Huuliharppu kuuluu vapaalehdykkäsoittimien soitinperheeseen. Samantapaisen toimintaperiaatteen omaavat sellaiset soittimet kuin haitari, polkuharmooni ja munniharppu. Huuliharpussa ääntä tuottavat ilmavirran voimasta kapeassa kieliaukossa värähtelevät metallikielit. Kielen värähtelyyn vaikuttavat sen materiaali, pituus, massa ja muoto. Pitkä kieli värähtelee hitaammin ja tuottaa matalamman äänenkorkeuden kuin lyhyt kieli.

Kielen toiminta

 

Lähteet:

Jantso Jokelin. 2013. Huuliharppukirja. Turku: Kustannusosakeyhtiö Sammakko.

Jouko Kyhälä & Jimmy Träskelin. 2009. Pelti polskia laulaa – Kansanmusiikkia blues-huuliharpulla. Kaustinen: Kansanmusiikki-instituutti.